Vuoden 2022 hiilijalanjäljen laskenta ja kompensointi

Hiilineutraali yritys -merkki

Konseptolla on ollut Koodia Suomesta ry:n Hiilineutraali yritys -merkki vuodesta 2022, eli alkaen vuoden 2021 päästöistä. Merkin saadakseen yrityksen tulee laskea oman hiilijalanjälkensä vuosittain alalla yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Lisäksi yrityksen tulee sitoutua minimoimaan omaa hiilijalanjälkeään sekä kompensoimaan hiilijalanjälkensä vähintään vuosittain.

Päästöjenvähennyssuunnitelmat

Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ympäristöystävällisemmäksi, ideoimaan uusia tapoja parantaa ekologisuuttamme ja kasvattamaan hiilikädenjälkeämme. Ajantasaiset suunnitelmat tästä aiheesta löytyvät hiilineutraaliutta käsittelevältä sivulta.

Lue lisää hiilineutraaliustyöstämme

Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjäljen laskentaan liittyy väistämättä epätarkkuuksia ja valintojen tekemistä siitä mikä kuuluu yhden toimijan hiilijalanjälkeen ja mikä taas toiselle. Näistä syistä arvioimme päästöjen suuruutta ennemmin reilusti ylös- kuin alaspäin. Laskimme myös hiilijalanjälkeen mukaan kaikki käyttämämme palvelut, riippumatta siitä ilmoittivatko ne olevansa hiilineutraaleja vai ei.

Laskimme Konsepton vuoden 2022 hiilijalanjäljen GHG-protokollan mukaisesti sekä käsityönä että Compensaten laskureilla. Oman laskennan tulos oli 6,38 tCO₂e. Compensaten laskuri antoi tulokseksi 6,720 tCO₂e.

Laskennassa on tapana jakaa päästöt kolmeen “scopeen”, sen mukaan missä vaiheessa ne tapahtuvat ja mihin ne liittyvät:

• Scope 1: Organisaation suorat päästöt, jotka aiheutuvat omistetuista kiinteistöistä, omasta energiantuotannosta ja omistetuista sekä hallinnoiduista ajoneuvoista.
• Scope 2: Ostoenergian, kuten sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannon aiheuttamat päästöt.
• Scope 3: Arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt, muun muassa työmatkat, erilaisten palveluiden, laitteiden ja kalusteiden hankinnat ja jätehuolto.

Omat päästömme koostuvat seuraavista:

• Scope 1: Ei suoria päästöjä yritystoimintaan liittyen.
• Scope 2: Laskimme sähkö- ja lämmitysenergian hiilijalanjäljeksi 0,71 tCO₂e. Compensaten laskurin antama tulos oli 1,602 tCO₂e.
• Scope 3: Laskimme hiilijalanjäljeksi 5,667 tCO₂e. Compensaten laskurin tulos oli 5,118 tCO₂e.

Scope 2 -päästöjen laskenta

Scope 2 -luokkaan kuuluvat käytetyn sähkö- ja lämpöenergian tuotannon päästöt.

Konseptolla ei ole toimitiloja. Etätyön todellisen sähkö- ja lämpöenergian kulutuksen laskeminen on käytännössä mahdotonta, koska työskentelyn osuus ei ole erotettavissa muusta kulutuksesta. Halusimme silti kompensoida yrityksemme lämpö- ja sähköenergian kulutuksen hiilijalanjäljen edes karkealla tasolla, joten pyrimme arvioimaan sen myös etätyön osalta.

Arvioimme keskimääräisen työhuoneen pinta-alaksi 10 m² ja korkeudeksi 2,5 m, jolloin tilavuus on 25 m³. Koska työhuoneita käytetään elämiseen ja muuhunkin työhön, suhteutimme työhuoneiden määrän tekemiimme henkilötyövuosiin. Teknologiateollisuuden mukaan vuonna 2022 päivätyön työaika oli 1724 h. Yhteenlaskettu työmäärämme vuonna 2022 vastasi 1,9 henkilötyövuotta jonka pyöristimme kahdeksi vuodeksi. Tästä saimme yrityksen toimintaan käytetyn työhuonepinta-alan arvioksi yhteensä 20 m² ja tilavuuden arvioksi 50 m³.

Motivan mukaan tyypillinen lämpöindeksi 60-90 luvuilla rakennetuissa kerros- ja rivitaloissa on 45-65 kWh/m³/vuosi, mistä valitsimme ylärajan eli 65 kWh/m³/vuosi. Kertomalla sen työhuonetilavuudella saimme 3250 kWh/vuosi. Koska yli puolet meistä asuu Helsingissä ja käyttää kaukolämpöä lämmitykseen, käytimme Helsingin energian laskennan toimittamisen aikana uusinta saatavilla ollutta eli vuoden 2021 lämpöenergian päästökerrointa 182 g/kWh hiilijalanjäljen laskennassa. Tulos oli 0,6 tCO₂e.

Sähköenergian kulutuksen laskennassa käytimme lähtötietona yhden henkilön kodin sähköyhtiön arvioimaa sähkönkulutusta, joka oli 23,36 kWh/m²/vuosi, mistä saimme 467 kWh/vuosi. Käytimme sähköyhtiön arviota, koska se oli suurempi kuin toteutunut sähkönkulutus. Sähköenergian hiilijalanjäljen laskennassa käytimme laskennan toimittamisen aikana uusinta saatavilla ollutta Energiaviraston jäännösjakauman päästökerrointa vuodelle 2020, joka oli 232,41 g/kWh. Näin saimme tulokseksi 0,11 tCO₂e.

Compensaten laskurilla oli mahdollista laskea lämmön- ja sähkönkulutuksen hiilijalanjälki pinta-alaperusteisesti. Tulokseksi saatiin 20 m² lämmönkulutukselle 0,93 tCO₂e ja sähkön osalta 0,672 tCO₂e. Yhteensä siis 1,602 tCO₂e. Edelliseen vuoteen 2021 verrattuna laskentatapa Compensaten laskurissa oli muuttunut, joka selittää edelliseen vuoteen verrattuna muuttuneen tuloksen.

Scope 3 -päästöjen laskenta

Vuonna 2022 meillä ei ollut laite- eikä huonekaluhankintoja, eikä vanhoja laitteita tai huonekaluja poistettu. Virkistyspäiviä ei järjestetty eikä työmatkoja juuri ollut. Tapaamiset ja koulutukset hoidettiin etäpalavereina.

Scope 3 -päästömme koostuvat pääasiassa ostopalveluista, kuten pilvipalvelimista, lisensseistä, erilaisista verkkopalveluista, laskutuspalveluista ja vakuutuspalveluista. Näiden tarkan hiilijalanjäljen laskeminen on mahdotonta, koska tarvittavia tietoja ei ole julkisesti saatavilla. Paremman tavan puuttuessa arvioimme nämä päästöt niiden hankintahintaan perustuen. Hintaan perustuvan laskentatavan ongelmana on, että palveluntarjoajan nostaessa hintaa, laskennallinen hiilijalanjälki kasvaa, vaikka todellinen hiilijalanjälki todennäköisemmin pysyy samana tai jopa laskee monien palveluntarjoajien panostaessa vihreään siirtymään ja hiilineutraaleihin palveluihin.

Energiatehokkuuden paranemisen sekä kiihtyneen inflaation vaikutus toivottavasti huomioidaan tulevaisuudessa kun näille palveluille arvioidaan uusia, ajantasaiseksi päivitettyjä päästökertoimia. Vuoden 2022 laskelmia tehdessä uutta päästökerrointa ei kuitenkaan vielä ollut saatavilla, jolloin inflaation vaikutuksesta laskennallinen hiilijalanjälkemme kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Koska palvelujen käytössä ei ollut merkittävää lisäystä, ei kasvu ole kuitenkaan todellista.

Osa palveluntarjoajista ilmoittaa jo nyt olevansa hiilineutraaleja, mutta asian varmistaminen olisi joko työlästä tai mahdotonta. Laskimme varmuuden vuoksi kaikki ostopalvelut mukaan hiilijalanjälkeen samalla kaavalla, ylikompensoinnin hengessä.

Ostopalveluiden hinta vuonna 2022 oli 17 258,02 €. Ne liittyivät pääasiassa tietoliikenteeseen, joten laskimme tietoliikenteen päästökertoimella 280 gCO₂e/€ scope 3 -päästöjen hiilijalanjäljeksi 5,667 tCO₂e.

Compensaten laskuria käyttäessämme jaoimme ostopalvelut valmiisiin kategorioihin (data centers for online services, telecom services, banking and insurance services, other services). Compensaten laskurin tulos 5,118 tCO₂e scope3 -päästöjen hiilijalanjäljelle jäi hieman pienemmäksi kuin oman laskentamme tulos.

Yrityksen ilmastopäästöjen kompensointi

Laskennassa sekä edeltävänä vuonna kompensaatiopalvelun tarjoajana käyttämämme Compensate lopetti toimintansa talousvaikeuksien seurauksena, minkä takia etsimme tilalle toisen kompensaatiopalvelun tarjoajan.

Konsepton vuoden 2022 hiilijalanjälki kompensoitiin yhteensä noin kaksinkertaisesti ja kahden eri toimijan kautta: Hiilipörssi ja CO2Esto. Palveluiden toimintaperiaate on erilainen, mutta molemmat kestävät nähdäksemme kriittisen tarkastelun. Hiilipörssi perustuu metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden ennallistamiseen ja suojeluun, CO2Esto päästöoikeuksien ostamiseen pois markkinoilta. Molemmat sijoittuivat vuonna 2021 Finnwatchin kompensaatiopalveluja arvioivassa raportissa (PDF, s. 59-60 ja 80) parhaimpien joukkoon.

Meille oli tärkeää, että maksamallamme kompensaatiomaksulla hiilipäästöt jossakin todella vähenevät tai hiiltä sitoutuu kokonaisuutena vähintään kompensoidun hiilijalanjäljen verran. Tämän on oltava aidosti lisäistä, eli sitä ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiomaksua.

Halusimme käyttää vain sellaisia palveluita, joiden kohdalla hiilensidonnan kaksoislaskenta ei ole merkittävä ongelma. Muussa tapauksessa valtio voisi vain jättää vähentämättä kokonaispäästöjä tai supistaa hiilinieluja vastaavan määrän, jolloin kompensoinnin ilmastohyöty olisi kyseenalainen.

Hiilipörssin etuja:

• Menetelmän arvioidaan muuttavan suoalueen hiiltä vuotavasta takaisin hiiltä sitovaksi
• Menetelmään kuuluu kohdealueiden suojelu, jolloin hiilensidonta on pysyvämpää
• Menetelmä auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta

CO2Eston etuja:

• Päästövähennykset kohdistuvat rikkaisiin länsimaihin, jotka myös saastuttavat eniten henkilöä kohden
• Vaikuttavuus on helposti mitattavissa
• Vaikutusten pysyvyys on luotettava