Vuoden 2021 hiilijalanjäljen laskenta ja kompensointi

Hiilineutraali yritys -merkki

Konseptolla on ollut Koodia Suomesta ry:n Hiilineutraali yritys -merkki vuodesta 2022, eli alkaen vuoden 2021 päästöistä. Merkin saadakseen yrityksen tulee laskea oman hiilijalanjälkensä vuosittain alalla yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti. Lisäksi yrityksen tulee sitoutua minimoimaan omaa hiilijalanjälkeään sekä kompensoimaan hiilijalanjälkensä vähintään vuosittain.

Päästöjenvähennyssuunnitelmat

Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ympäristöystävällisemmäksi, ideoimaan uusia tapoja parantaa ekologisuuttamme ja kasvattamaan hiilikädenjälkeämme. Ajantasaiset suunnitelmat tästä aiheesta löytyvät hiilineutraaliutta käsittelevältä sivulta.

Lue lisää hiilineutraaliustyöstämme

Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta

Hiilijalanjäljen laskentaan liittyy väistämättä epätarkkuuksia ja valintojen tekemistä siitä mikä kuuluu yhden toimijan hiilijalanjälkeen ja mikä taas toiselle. Näistä syistä arvioimme päästöjen suuruutta ennemmin reilusti ylös- kuin alaspäin. Laskimme myös hiilijalanjälkeen mukaan kaikki käyttämämme palvelut, riippumatta siitä ilmoittivatko ne olevansa hiilineutraaleja vai ei.

Laskimme Konsepton vuoden 2021 hiilijalanjäljen GHG-protokollan mukaisesti sekä käsityönä että Compensaten laskureilla. Oman laskennan tulos oli 5,01 tCO₂e. Compensaten laskuri antoi tulokseksi 4,859 tCO₂e.

Laskennassa on tapana jakaa päästöt kolmeen “scopeen”, sen mukaan missä vaiheessa ne tapahtuvat ja mihin ne liittyvät:

• Scope 1: Organisaation suorat päästöt, jotka aiheutuvat omistetuista kiinteistöistä, omasta energiantuotannosta ja omistetuista sekä hallinnoiduista ajoneuvoista.
• Scope 2: Ostoenergian, kuten sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannon aiheuttamat päästöt.
• Scope 3: Arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt, muun muassa työmatkat, erilaisten palveluiden, laitteiden ja kalusteiden hankinnat ja jätehuolto.

Omat päästömme koostuvat seuraavista:

• Scope 1: Ei suoria päästöjä yritystoimintaan liittyen.
• Scope 2: Laskimme sähkö- ja lämmitysenergian hiilijalanjäljeksi 0,71 tCO₂e. Compensaten laskurin antama tulos oli 1,083 tCO₂e.
• Scope 3: Laskimme hiilijalanjäljeksi 4,3 tCO₂e. Compensaten laskurin tulos oli 3,776 tCO₂e.

Scope 2 -päästöjen laskenta

Scope 2 -luokkaan kuuluvat käytetyn sähkö- ja lämpöenergian tuotannon päästöt.

Konseptolla ei ole toimitiloja. Etätyön todellisen sähkö- ja lämpöenergian kulutuksen laskeminen on käytännössä mahdotonta, koska työskentelyn osuus ei ole erotettavissa muusta kulutuksesta. Halusimme silti kompensoida yrityksemme lämpö- ja sähköenergian kulutuksen hiilijalanjäljen edes karkealla tasolla, joten pyrimme arvioimaan sen myös etätyön osalta.

Arvioimme keskimääräisen työhuoneen pinta-alaksi 10 m² ja korkeudeksi 2,5 m, jolloin tilavuus on 25 m³. Koska työhuoneita käytetään elämiseen ja muuhunkin työhön, suhteutimme työhuoneiden määrän tekemiimme henkilötyövuosiin. Teknologiateollisuuden mukaan vuonna 2021 päivätyön työaika oli 1724 h. Yhteenlaskettu työmäärämme vuonna 2021 vastasi 2,0 henkilötyövuotta. Tästä saimme yrityksen toimintaan käytetyn työhuonepinta-alan arvioksi yhteensä 20 m² ja tilavuuden arvioksi 50 m³.

Motivan mukaan tyypillinen lämpöindeksi 60-90 luvuilla rakennetuissa kerros- ja rivitaloissa on 45-65 kWh/m³/vuosi, mistä valitsimme ylärajan eli 65 kWh/m³/vuosi. Kertomalla sen työhuonetilavuudella saimme 3250 kWh/vuosi. Koska yli puolet meistä asuu Helsingissä ja käyttää kaukolämpöä lämmitykseen, käytimme Helsingin energian uusinta eli vuoden 2020 lämpöenergian päästökerrointa 182 g/kWh hiilijalanjäljen laskennassa. Tulos oli 0,6 tCO₂e.

Sähköenergian kulutuksen laskennassa käytimme lähtötietona yhden henkilön kodin sähköyhtiön arvioimaa sähkönkulutusta vuonna 2021, joka oli 23,36 kWh/m²/vuosi, mistä saimme 467 kWh/vuosi. Käytimme sähköyhtiön arviota, koska se oli suurempi kuin toteutunut sähkönkulutus. Sähköenergian hiilijalanjäljen laskennassa käytimme Energiaviraston uusinta jäännösjakauman päästökerrointa vuodelle 2020, joka oli 232,41 g/kWh. Näin saimme tulokseksi 0,11 tCO₂e.

Compensaten laskurilla oli mahdollista laskea lämmön- ja sähkönkulutuksen hiilijalanjälki pinta-alaperusteisesti. Tulokseksi saatiin 20 m² lämmönkulutukselle 0,465 tCO₂e ja sähkön osalta 0,388 tCO₂e. Lisäksi teimme Compensaten laskurilla henkilötyövuosiin perustuvan arvion sähkönkulutuksen hiilijalanjäljelle, joka oli 0,229 tCO₂e. Yhteensä siis 1,083 tCO₂e.

Scope 3 -päästöjen laskenta

Vuonna 2021 meillä ei ollut laite- eikä huonekaluhankintoja, eikä vanhoja laitteita tai huonekaluja poistettu. Virkistyspäiviä ei järjestetty eikä työmatkoja juuri ollut. Tapaamiset ja koulutukset hoidettiin etäpalavereina.

Scope 3 -päästömme koostuvat pääasiassa ostopalveluista, kuten pilvipalvelimista, lisensseistä, erilaisista verkkopalveluista, laskutuspalveluista ja vakuutuspalveluista. Näiden tarkan hiilijalanjäljen laskeminen on mahdotonta, koska tarvittavia tietoja ei ole julkisesti saatavilla. Paremman tavan puuttuessa arvioimme nämä päästöt niiden hankintahintaan perustuen.

Osa palveluntarjoajista ilmoittaa olevansa hiilineutraaleja, mutta asian varmistaminen olisi joko työlästä tai mahdotonta. Laskimme varmuuden vuoksi kaikki ostopalvelut mukaan hiilijalanjälkeen samalla kaavalla, ylikompensoinnin hengessä.

Ostopalveluiden hinta vuonna 2021 oli 15 215 €. Ne liittyivät pääasiassa tietoliikenteeseen, joten laskimme tietoliikenteen päästökertoimella 280 gCO₂e/€ scope 3 -päästöjen hiilijalanjäljeksi 4,3 tCO₂e.

Compensaten laskuria käyttäessämme jaoimme ostopalvelut valmiisiin kategorioihin (data centers for online services, telecom services, banking and insurance services, other services). Compensaten laskurin tulos 3,776 tCO₂e scope3 -päästöjen hiilijalanjäljelle jäi hieman pienemmäksi kuin oman laskentamme tulos.

Yrityksen ilmastopäästöjen kompensointi

Konsepton vuoden 2021 hiilijalanjälki kompensoitiin yhteensä noin kaksinkertaisesti ja kahden eri toimijan kautta: Compensate ja CO2Esto. Palveluiden toimintaperiaate on erilainen, mutta molemmat kestävät kriittisen tarkastelun. Compensate perustuu huolella valikoituihin ja tieteellisen paneelin arvioimiin hiilensidontahankkeisiin, CO2Esto päästöoikeuksien ostamiseen pois markkinoilta. Molemmat sijoittuivat vuonna 2021 Finnwatchin kompensaatiopalveluja arvioivassa raportissa (PDF, s. 59-60 ja 80) parhaimpien joukkoon.

Meille oli tärkeää, että maksamallamme kompensaatiomaksulla hiilipäästöt jossakin todella vähenevät tai hiiltä sitoutuu kokonaisuutena vähintään kompensoidun hiilijalanjäljen verran. Tämän on oltava aidosti lisäistä, eli sitä ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiomaksua.

Halusimme käyttää vain sellaisia palveluita, joiden kohdalla hiilensidonnan kaksoislaskenta ei ole merkittävä ongelma. Muussa tapauksessa valtio voisi vain jättää vähentämättä kokonaispäästöjä tai supistaa hiilinieluja vastaavan määrän, jolloin kompensoinnin ilmastohyöty olisi kyseenalainen.

Compensaten etuja:

• Hankkeet auttavat torjumaan metsäkatoa ja suojelemaan luonnon monimuotoisuutta
• Hankkeilla on myös muita vastuullisuuteen liittyviä hyötyjä

CO2Eston etuja:

• Päästövähennykset kohdistuvat rikkaisiin länsimaihin, jotka myös saastuttavat eniten henkilöä kohden
• Vaikuttavuus on helposti mitattavissa
• Vaikutusten pysyvyys on luotettava