Vuoden 2023 hiilijalanjäljen laskenta ja kompensointi
Kuvailemme tällä sivulla hiilineutraaliuteen liittyvän laskennan ja kompensoinnin tulokset koskien vuoden 2021 päästöjä.
Hiilineutraali yritys -merkki
Konseptolla on ollut Koodia Suomesta ry:n Hiilineutraali yritys -merkki vuodesta 2022, eli alkaen vuoden 2021 päästöistä. Merkin saadakseen yrityksen tulee vuosittain laskea koko hiilijalanjälkensä alalla yleisesti käytössä olevien menetelmien mukaisesti, sitoutua minimoimaan hiilijalanjälkensä sekä kompensoida laskelmien mukaiset päästöt.
Päästöjen vähentäminen
Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme ympäristöystävällisemmäksi, ideoimaan uusia tapoja parantaa ekologisuuttamme ja kasvattamaan hiilikädenjälkeämme. Ajantasaiset suunnitelmat tästä aiheesta löytyvät ekologisuutta käsittelevältä sivulta.
Yrityksen hiilijalanjäljen laskenta
Hiilijalanjäljen laskentaan liittyy väistämättä epätarkkuuksia ja valintojen tekemistä siitä mikä kuuluu yhden toimijan hiilijalanjälkeen ja mikä taas toiselle. Näistä syistä arvioimme päästöjen suuruutta ennemmin reilusti ylös- kuin alaspäin. Laskimme myös hiilijalanjälkeen mukaan kaikki käyttämämme palvelut, riippumatta siitä ilmoittivatko ne olevansa hiilineutraaleja vai ei.
Laskimme Konsepton vuoden 2023 hiilijalanjäljen GHG-protokollan mukaisesti käsityönä. Laskennan tulos oli 6,610 tCO2e yhteensä (2,644 tCO2e/henkilötyövuosi).
Laskennassa on tapana jakaa päästöt kolmeen “scopeen”, sen mukaan missä vaiheessa ne tapahtuvat ja mihin ne liittyvät:
- Scope 1: Organisaation suorat päästöt, jotka aiheutuvat omistetuista kiinteistöistä, omasta energiantuotannosta ja omistetuista sekä hallinnoiduista ajoneuvoista.
- Scope 2: Ostoenergian, kuten sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannon aiheuttamat päästöt.
- Scope 3: Arvoketjussa syntyvät epäsuorat päästöt, muun muassa työmatkat, erilaisten palveluiden, laitteiden ja kalusteiden hankinnat ja jätehuolto. Sisällytimme yhdistysjäsenyyksien hinnat palveluihin.
Omat päästömme koostuvat seuraavista:
- Scope 1: Ei suoria päästöjä yritystoimintaan liittyen.
- Scope 2: Laskimme hiilijalanjäljeksi 0,816 tCO2e.
- Scope 3: Laskimme hiilijalanjäljeksi 5,794 tCO2e.
Scope 2 -päästöjen laskenta
Scope 2 -luokkaan kuuluvat käytetyn sähkö- ja lämpöenergian tuotannon päästöt.
Konseptolla ei ole toimitiloja. Etätyön todellisen sähkö- ja lämpöenergian kulutuksen laskeminen on käytännössä mahdotonta, koska työskentelyn osuus ei ole erotettavissa muusta kulutuksesta. Halusimme silti kompensoida yrityksemme lämpö- ja sähköenergian kulutuksen hiilijalanjäljen edes karkealla tasolla, joten pyrimme arvioimaan sen myös etätyön osalta.
Arvioimme keskimääräisen työhuoneen pinta-alaksi 10 m2 ja korkeudeksi 2,5 m, jolloin tilavuus on 25 m3. Koska työhuoneita käytetään elämiseen ja muuhunkin työhön, suhteutimme työhuoneiden määrän tekemiimme henkilötyövuosiin. Käytimme päivätyön työvuoden työaika-arviota 1 700 h. Yhteenlaskettu työmäärämme vuonna 2023 vastasi 2,5 henkilötyövuotta. Tästä saimme yrityksen toimintaan käytetyn työhuonepinta-alan arvioksi yhteensä 25 m2 ja tilavuuden arvioksi 62,5 m3.
Motivan mukaan tyypillinen lämpöindeksi 60-90 luvuilla rakennetuissa kerros- ja rivitaloissa on 45-65 kWh/m3/vuosi, mistä valitsimme ylärajan eli 65 kWh/m3/vuosi. Kertomalla sen työhuonetilavuudella saimme 4 062,5 kWh/vuosi. Koska yli puolet meistä asuu Helsingissä ja käyttää kaukolämpöä lämmitykseen, käytimme Helsingin energian laskennan toimittamisen aikana uusinta saatavilla ollutta eli vuoden 2023 lämpöenergian päästökerrointa 162 g/kWh hiilijalanjäljen laskennassa. Tulos oli 0,658 tCO2e.
Sähköenergian kulutuksen laskennassa käytimme lähtötietona yhden henkilön kodin sähköyhtiön arvioimaa sähkönkulutusta 23,36 kWh/m2/vuosi kertomalla sen edellä lasketulla pinta-alalla 25 m2, mistä saimme 584 kWh/vuosi. Käytimme sähköyhtiön arviota, koska se oli suurempi kuin toteutunut sähkönkulutus. Sähköenergian hiilijalanjäljen laskennassa käytimme laskennan toimittamisen aikana uusinta saatavilla ollutta Helsingin energian sähköenergian päästökerrointa vuodelle 2023, joka oli 271 g/kWh. Näin saimme tulokseksi 0,158 tCO2e.
Scope 2 -päästöt eli sähkö- ja lämmitysenergian päästöt yhteensä olivat 0,816 tCO2e.
Scope 3 -päästöjen laskenta
Vuonna 2023 meillä ei ollut laite- eikä huonekaluhankintoja, eikä vanhoja laitteita tai huonekaluja poistettu. Virkistyspäiviä ei järjestetty eikä työmatkoja juuri ollut. Tapaamiset ja koulutukset hoidettiin etäpalavereina.
Scope 3 -päästömme koostuvat pääasiassa ostopalveluista, kuten pilvipalvelimista, lisensseistä, erilaisista verkkopalveluista, laskutuspalveluista, vakuutuspalveluista ja yhdistysten jäsenmaksuista. Näiden tarkan hiilijalanjäljen laskeminen on mahdotonta, koska tarvittavia tietoja ei ole julkisesti saatavilla. Paremman tavan puuttuessa arvioimme nämä päästöt niiden hankintahintaan perustuen. Hintaan perustuvan laskentatavan ongelmana on, että palveluntarjoajan nostaessa hintaa, laskennallinen hiilijalanjälki kasvaa, vaikka todellinen hiilijalanjälki todennäköisemmin pysyy samana tai jopa laskee monien palveluntarjoajien panostaessa vihreään siirtymään ja hiilineutraaleihin palveluihin.
Osa palveluntarjoajista ilmoittaa jo nyt olevansa hiilineutraaleja, mutta asian varmistaminen olisi joko työlästä tai mahdotonta. Laskimme varmuuden vuoksi kaikki ostopalvelut mukaan hiilijalanjälkeen samalla kaavalla, ylikompensoinnin hengessä.
Ostopalveluiden hinta vuonna 2023 oli 24 141 €. Koska siihen sisältyi pieniä määriä monenlaisia palveluita, käytimme Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-sivustolta löytyvää, ilmeisesti vuodelta 2013 peräisin olevaa muun kulutuksen päästökerrointa 240 gCO2e/€. Saimme scope 3 -päästöjen hiilijalanjäljeksi 5,794 tCO2e.
(Vuoden 2023 laskelmia tehdessä ei tämän tuoreempaa päästökerrointa löytynyt. Vanhentuneissa päästökertoimissa on monia ongelmia. Muun muassa se, että rahan arvon inflaation vaikutuksesta laskennallinen hiilijalanjälki euroa kohden kasvaa vuosittain, eikä yleisen energiatehokkuuden paranemista huomioida.)
Yrityksen ilmastopäästöjen kompensointi
Konsepton vuoden 2023 hiilijalanjälki kompensoitiin yhteensä noin kaksinkertaisesti ja kahden eri toimijan kautta: Hiilipörssi ja CO2Esto.
Hiilipörssi perustuu metsätalouskäyttöön ojitettujen soiden ennallistamiseen ja suojeluun, CO2Esto päästöoikeuksien ostamiseen pois markkinoilta. Molemmat sijoittuivat vuonna 2021 Finnwatchin kompensaatiopalveluja arvioivassa raportissa (PDF, s. 59-60 ja 80) parhaimpien joukkoon.
Meille oli tärkeää, että maksamallamme kompensaatiomaksulla hiilipäästöt jossakin todella vähenevät tai hiiltä sitoutuu kokonaisuutena vähintään kompensoidun hiilijalanjäljen verran. Tämän on oltava aidosti lisäistä, eli sitä ei olisi tapahtunut ilman kompensaatiomaksua.
Halusimme käyttää vain sellaisia palveluita, joiden kohdalla hiilensidonnan kaksoislaskenta ei ole merkittävä ongelma. Muussa tapauksessa valtio voisi vain jättää vähentämättä kokonaispäästöjä tai supistaa hiilinieluja vastaavan määrän, jolloin kompensoinnin ilmastohyöty olisi kyseenalainen.
Hiilipörssin etuja:
- Menetelmän arvioidaan muuttavan suoalueen hiiltä vuotavasta takaisin hiiltä sitovaksi
- Menetelmään kuuluu kohdealueiden suojelu, jolloin hiilensidonta on pysyvämpää
- Menetelmä auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta
CO2Eston etuja:
- Päästövähennykset kohdistuvat rikkaisiin länsimaihin, jotka myös saastuttavat eniten henkilöä kohden
- Vaikuttavuus on helposti mitattavissa
- Vaikutusten pysyvyys on luotettava
